Odottavan äidin kannattaa katsoa, mitä syö
03.02.2010 8:05
Riikka Mäkinen
Raskaudenaikaisen ravitsemuksen tavoitteena on syntyvän lapsen kasvun ja kehityksen, sekä äidin hyvinvoinnin turvaaminen. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy raskauden aikana ja erityisesti raudan, D-vitamiinin ja folaatin riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Odottavan äidin ruokavalioon tulisi kuulua riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljavalmisteita, rasvattomia maitovalmisteita ja pehmeitä rasvoja.
Aina näin ei ole: Oulun yliopistossa tammikuussa tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että varsinkin nuoret ja vähän koulutetut odottavat äidit syövät muita enemmän pikaruokaa kuten pitsoja ja hampurilaisia.
Ravitsemusterapeutti Merja Paturi kehottaakin tarkistamaan ruokailutottumuksia jo ennen raskautta.
–Esimerkiksi pehmeiden rasvojen saanti jää usein suomalaisnaisilla suosituksista. Hyvä tapa olisi tarkistaa niiden saanti jo raskautta suunniteltaessa.
Ruokavalion rasvan laatua voi kohentaa pienillä muutoksilla ja oikeilla elintarvikevalinnoilla: leivän päälle kasvimargariinia, salaattiin rypsiöljypohjaista salaatinkastiketta sekä ruoanvalmistukseen rypsiöljyä. Kalaa suositellaan syötäväksi 2–3 kertaa viikossa, sillä se monipuolistaa rasvahappokoostumusta ja turvaa myös D-vitamiinin saantia.
Vauvan terveydelle tärkeää on myös B-ryhmän vitamiineihin kuuluvan foolihapon eli folaatin riittävä saanti. Folaattia on runsaasti kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa sekä ruisleivässä ja maitovalmisteissa.
–Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisikin syödä vähintään viisi, kuusi annosta vuorokaudessa. Ravintosisällön kannalta on melko sama, syökö kasvikset raakoina, kypsennettyinä tai vaikka pakastealtaasta ostettuna.
Monipuolisesti syövä, terve äiti tarvitsee harvoin ravintolisiä raskauden ja imetyksen aikana. Poikkeuksena on D-vitamiini, mitä suositellaan kaikille odottaville äideille talvikuukausien ajaksi. Neuvola ohjaa myös tarpeen mukaan rautalisän käyttöön.
