We are the Champions
Kuorosoturi - 05.02.2010 15:52
Annamaria Heikkinen
Kuopion kuoron valmistautuminen Nelosen Kuorosotaan alkoi maanantaina! Odotin innoissani ensimmäisiä harjoituksia. Eikä yhtään jännittänyt, koska edellisenä iltana tutustuimme toisiimme Tikkalansaaressa saunomisen ja makkaranpaiston merkeissä (kuoromme johtaja Marco Hietala tarjosi makkarat!), ja jo silloin tulin siihen tulokseen että meillähän on ihan pirun hyvä porukka kasassa!
Vaikka en tuntenut ketään entuudestaan, huomasin heti, että näiden tyyppien kanssa voi keskustella ujostelematta, eikä huumoriakaan tule takuulla puuttumaan.
Kokoonnuimme maanantaina nuorisokeskus Pinarille. Siellä meitä oli vastassa kuvausryhmä. Kuvasimme yhteistä aktiviteettia, jonka yhteydessä meille paljastui ensimmäisen live-lähetyksen kappale - joka siis on Queenin mahtipontinen We are the Champions. Uskoisin että monelle meistä - minut mukaan lukien - kappalevalinta tuli aluksi yllätyksenä, mutta kaikki varmasti saman tien ymmärsivät, että Kuopion kuoron asennetta ei voisi paremmin kuvailla: nöyrä mutta itsevarma, tietoisuus siitä että meillä on kaikki mahdollisuudet loistaa kisassa ja selviytyä Kuorosodan voittoon. Eiköhän siis oteta heti kättelyssä luulot pois!
Maanantai-ilta jatkui Kuopion Musiikkikeskuksella. Sielläpä sitten olikin haipakkata! Lehdistö oli paikalla, pääsimme tutustumaan kilpailukappaleen sovitukseen, saimme paljon uutta infoa, kuvasimme äänestyspuffin, "jatkuu"-tunnuksen ja kuoromme sloganin yms. Eli tällaiselle tavikselle kuin minä riitti ihmettelemistä. Tosin sellaiseen voisi jopa tottua...
Saimme tietää myös ensimmäisen live-biisin solistit: kunnian saivat Pia Niskanen ja Kalle Pakarinen. Mielestäni biisi sopii heille oikein mainiosti, molemmissa nimittäin on sitä kappaleen esittämiseen vaadittua "munaa"!
Kilpailukappaleen lisäksi kaikkien Kuorosodan kuorojen yhteinen kappale on ohjelman rytmikäs tunnusralli I'm coming out, johon saimme myös nuotit. Kunnollisia harjoituksia emme enää ehtineet pitää maanantaina, mutta materiaalien kanssa pääsimme kotiin treenaamaan.
Olipa muuten vaikeaa olla kotona ja koulussa hyräilemättä, nimittäin molemmat kappaleet ovat todella tarttuvia ja jäävät helposti päähän soimaan.
Keskiviikkona pääsimme jo itse asiaan. Kuoromme jäsen Tiina Naumanen piti meille pienen jumppa- ja venyttelytuokion jonka jälkeen kuoromme avustava johtaja Sari Kauhanen alkoi "laalattammaan" meitä äänenavauksella.
Alkulämmittelyn jälkeen nappasimme biisit käsittelyyn. Solistit Pia ja Kalle saivat PA-laitteilla äänilleen vahvistusta erottuakseen kuorotaustasta, nimittäin etenkin meidän kuoron pojat laulavat tosi kovaa! Osaavathan he tietysti hiljempaakin, mutta kilpailubiisi on niin voimakas ja tuntemuksia herättävä että koko kuoro innostuu välillä niin että en ihmettele vaikka koko musiikkikeskus kaikuisi.
Sari välillä ohjeistaakin laulamaan ihan hiljaa, sillä kuten hänkin sanoi, dynamiikka on olennainen osa musiikkia, etenkin kun on kyse tämän tyylisestä musiikista: jos heti kappaleen alussa lähdetään tuuttaamaan täysillä, mitenkäs sitten kappaleen loppuun kuuluva niskakarvat pystyyn nostattava crescendo eli voimistuminen huippua kohti onnistuu? No, harjoittelu tuottaa tulosta, niin tässäkin tapauksessa, sillä keskiviikon viimeinen We are the champions sai meidät
kaikki kasvamaan ainakin kymmenen senttiä lisää ja tunnelma oli niin katossa että viimeisen nuotin jälkeen jokainen puhkesi taputtamaan itselleen ja muille.
Eikä se ollut yhtään liikaa, me vain ollaan niin hyviä!
Torstain harjoitukset, jotka olivat viikon viimeiset, alkoivat tuttuun tapaan alkulämmittelyllä, jonka jälkeen Sari ohjasi ensin poikia, eli tenoreita ja bassoja, erikseen. Meidän kuorossamme on vain kahdeksan miestä, mutta kaikki ovat niin motivoituneita että mielestäni heitä ei ole yhtään liian vähän. Ja, kuten aiemmin mainitsin, ääntä heistä kyllä lähtee!
Pojat pääsivät tauolle, ja sopraanot sekä me altot pääsimme treenaamaan. Kävimme tarkasti stemmat läpi, sekä korjasimme muutamia ääntämisvirheitä. Sain todeta että meillä on myös oikein taitavia naisia laulamassa, eikä meiltäkään motivaatiota puutu: jokainen pyrkii siihen että laulu kuulostaa puhtaalta ja soi kauniisti yhteen. Ja soihan se, etenkin kun pojat tulivat ja saimme kaikki stemmat mukaan.
Kun harjoittelimme viimeistä kertaa tällä viikolla I'm coming out -biisiä, kukaan ei enää kyennyt vain seisomaan paikallaan, vaan mukaansa tempaava, soul-tyylinen biisi sai kaikki tanssimaan. Katsoin meitä hymyillen ja totesin itsekseni että meillä tulee olemaan hauskaa!
17
